Työnohjaus
Työnohjauksen keskeinen tarkoitus on tukea työnohjattavaa henkilöä, työryhmää tai tiimiä perustehtävän toteutuksessa. Työnohjauksen tilaajan vastuulla on aina sopimusta laadittaessa pyrkiä nostamaan esille perustehtävän toteutuksen kannalta keskeisimmät tarpeet, jotka voivat liittyä toiminnan ylläpitämiseen, kehittämiseen, oppimiseen tai kriisiin. Näissä tarpeissa työnohjauksella voi olla vahvistava, kehittävä tai korjaava funktio. Vahvistavassa funktiossa tehtäväksi muodostuu perustehtävän mukaisen toiminnan edellyttämän tason ylläpitäminen (esim. asiakkaan hoito). Kehittävässä funktiossa työnohjausta hyödynnetään kehittämisen välineenä. Korjaavassa funktiossa työnohjattavat saavat itselleen riittävästi kyvykkyyttä tarkastella omaa osuuttaan ilmiöiden synnyssä ja niiden työstämiseen liittyvissä tehtävissä. Työnohjaustilanteessa ohjauksen eri funktiot toteutuvat usein rinnakkain tai samanaikaisesti.
Työnohjauksen tavoitteena on edistää ohjattavien ammatillista kasvua ja auttaa heitä kehittämään ammatillista identiteettiään. Työnohjaukselle annettu sisältö riippuu osaksi kunkin ammatin sisältämän työn luonteesta. Työnohjaaja pyrkii luomaan ohjaustilanteessa ohjattaville edellytykset tapahtumia uudelleen tarkastelemalla oppia kokemuksistaan. Työnohjaustilanteessa oppiminen pitää sisällään itseä koskevan oivalluskyvyn lisääntymisen, että työhön liittyvien kaavoittuneiden toimintatapojen ja sokeiden pisteiden tunnistamisen ja uudelleen arvioinnin. Ohjattavien tehtävänä on työnohjauksessa tutkia työrooliaan, perustehtäväänsä liittyviä kysymyksiä. Ryhmässä ohjattavat tarvitsevat palautetta saadakseen mahdollisuuden arvioida uudelleen ja korjata ajatteluaan ja tekemisiään. Työnohjaajan tehtävänä on auttaa ohjattavia selvittämään työhön liittyvää problematiikkaa niin, että ohjattavat pystyisivät hoitamaan työnsä ilman että he itse kuormittuisivat kohtuuttomasti.
Työntekijän mentorointia voidaan käyttää henkilökohtaisen kehittymisen menetelmänä silloin, kun halutaan nopeuttaa yksilön osaamisen kehittymistä. Mentoroinnissa dialogin tavoite on siirtää asiantuntijuutta ja hiljaista tietoa. Mentorin tehtävä on vahvistaa mentoroitavan omaa ajattelua ja tukea tämän itsenäisyyttä uusissa tilanteissa.
Työnohjauksen tavoitteena on edistää ohjattavien ammatillista kasvua ja auttaa heitä kehittämään ammatillista identiteettiään. Työnohjaukselle annettu sisältö riippuu osaksi kunkin ammatin sisältämän työn luonteesta. Työnohjaaja pyrkii luomaan ohjaustilanteessa ohjattaville edellytykset tapahtumia uudelleen tarkastelemalla oppia kokemuksistaan. Työnohjaustilanteessa oppiminen pitää sisällään itseä koskevan oivalluskyvyn lisääntymisen, että työhön liittyvien kaavoittuneiden toimintatapojen ja sokeiden pisteiden tunnistamisen ja uudelleen arvioinnin. Ohjattavien tehtävänä on työnohjauksessa tutkia työrooliaan, perustehtäväänsä liittyviä kysymyksiä. Ryhmässä ohjattavat tarvitsevat palautetta saadakseen mahdollisuuden arvioida uudelleen ja korjata ajatteluaan ja tekemisiään. Työnohjaajan tehtävänä on auttaa ohjattavia selvittämään työhön liittyvää problematiikkaa niin, että ohjattavat pystyisivät hoitamaan työnsä ilman että he itse kuormittuisivat kohtuuttomasti.
Työntekijän mentorointia voidaan käyttää henkilökohtaisen kehittymisen menetelmänä silloin, kun halutaan nopeuttaa yksilön osaamisen kehittymistä. Mentoroinnissa dialogin tavoite on siirtää asiantuntijuutta ja hiljaista tietoa. Mentorin tehtävä on vahvistaa mentoroitavan omaa ajattelua ja tukea tämän itsenäisyyttä uusissa tilanteissa.
